Sammakkoeläimet terraariossa

Rantakäärme saalistaa rupikonnan toukkia

Muutama päivä juhannuksen jälkeen oli puolipilvinen kesäpäivä jona ei kovasti tuullut. Lämpötilakin oli kohonnut kutakunkin pariinkymmeneen asteeseen, joten oli siis oikein nätti ulkoilusää. Sään innoittamina päätimme vierailla lammella jolla keväällä seurasimme rupikonnien kutua. Olisi mukava nähdä mitä toukille nyt vajaa pari kuukautta myöhemmin kuului.

Toukille kuului vallan hyvää. Ne olivat häntineen vajaan 3 sentin mittaisia otuksia, joilla oli selvästi nähtävillä jo kehittyneet takajalat.

Toukat olivat etsiytyneet kotilampensa lämpimimpään kohtaan. Matalassa rannassa jota aurinko lämmitti toukkia oli valtaisana parvena tuhansia ja taas tuhansia. Toukat olivat kuin ”sillit purkissa”, ja uiskennellessaan toistensa lomassa ne vähän väliä tönivät kavereitaan nurinpäin. Toukkalauttaa, josta tässä kuvassa näkyy vain murto-osa, jatkui useamman neliömetrin alueelle lammen lämpimillä rannoilla.

Kaislikossa, alle metrin päässä toukista auringosta nautti myös rantakäärme.

Lämmiteltyään tarpeekseen käärme ilmeisesti päätti olevansa nälkäinen ja lähti suunnistamaan kaislikosta kohti avovettä.

Sulavasta rantakäärme solahti rannalta veteen. Käärme uiskenteli raivokkaasti, mutta silti sulavasti matalassa vedessä viihtyneen toukkaparven keskellä. Sukellus kesti muutamia kymmeniä sekunteja, ja syvimmillään käärme kävi arviolta reilun metrin syvyydessä. Kuvassa käärme on juuri palaamassa syvyyksistä pintaan saalis suussaan.

Saatuaan saaliin kiinni palasi käärme suoraan rannalle.

Vasta kunnolla rannalle päästyään rantakäärme nieli saaliinsa.

Rupikonnan toukkien iholla on paksu limakerros joka suojaa toukkaa. Myrkyllisestä limasta ei ollut toukalle apua rantakäärmettä vastaan, mutta lima tarttui käärmeen suuhun sen verran napakasti että ennen seuraavaa sukellusta käärmeen piti käyttää tovi irroittaakseen liman suupielistään.Rantakäärme teki yhteensä kolme sukelusta, joilla jokaisella se nappasi yhden toukan. Käärme palasi aina maalle nielemään saaliinsa ja pulahti sen jälkeen uudelleen veteen saalistamaan.

Tässä kuvassa näkyy myös valtaisan toukkaparven veden pintaan muodostama jatkuva väreily.

Saatuaan vatsansa täyteen rantakäärme suuntasi takaisin kaislikkoon josta se oli tullutkin ja asettautui aurinkoiseen kohtaan paistattelemaan ja sulattelemaan saalistaan. Tarkemmin kaislikkoon katsellessa kuvassakin voi erottaa ettei rantakäärme ole yksin, vaan samassa kaislikossa päiväänsä viettää useampikin rantakäärme. Ja mikäs on käärmeiden ollessa kun kaislikko suojaa niitä ohikulkevilta ihmisiltä ja valtaisa ruoka-aitta polskuttelee vain muutaman luikerruksen päässä!