Suomen sammakkoeläimet ja matelijat

Kuinka erotat viitasammakon ja ruskosammakon

Vatsan kuviointi

Vatsan kuviointi on tuntomerkki, joka ei ole 100% varma, mutta se on kaikista helpoin havaita. Ja antaa, yhdessä muiden tuntomerkkien kanssa suuntaa lajimääritykselle.

Ruskosammakon vatsa on keskiosaltaan usein harmaan marmorikuvioinen.

Viitasammakon vatsa on tasaisen vaalea, eikä siinä yleensä ole kuviointia.

Maksimikoko

Maksimikoko ei näy kuin täysikasvuisista eläimistä. Ja koska on mahdotonta sanoa milloin eläin on täysikasvuinen, ei kokotuntomerkki aina ole käyttökelpoinen. Isosta sammakosta on kuitenkin helppo havaita sen koko, ja siten sulkea viitasammakko pois.

Ruskosammakko voi kasvaa aina 9 cm mittaiseksi saakka. Katso kuva kohdassa ”vatsan kuviointi”: suurikokoinen ruskosammakko on kämmenellä iso möllikkä.

Viitasammakko jää täysikasvuisenakin 6-7 cm mittaiseksi. Katso kuva kohdassa vatsan kuviointi: viitasammakko mahtuu helposti miehen kämmenelle.

Kuonon muoto

Kuonon muoto on usein toimiva tuntomerkki josta lajia voi aikuisten yksilöiden kohdalla selvittää. Pienten, muutaman sentin mittaisten sammakoiden kuonon muoto ei vielä välttämättä ole lajille tyypillisen muotoinen, joten niihin tätä tuntomerkkiä ei voi käyttää

Ruskosammakon kuono on tylppä, pyöreä ja edestä jyrkästi alaspäin kaartuva.

Viitasammakon kuono on terävä, hain kuonoa muistuttavan muotoinen.

Metatarsaalikyhmyn koko

Metatarsaalikyhmy on takajalan sisimmän varpaan juuressa oleva pullistuma jota sammakko käyttää ”lapiona” kaivautuessaan maaperään. Kyhmyn kokoa tutkittaessa sitä verrataan sisimmän varpaan pituuteen. Tämä suhde on varma tuntomerkki sammakkolajin määrittämiseen, mutta metatarsaalin tutkiminen voi olla hyvinkin hankalaa. Oheisiin kuviin on lisätty punaisia apuviivoja, jotka auttavat hahmottamaan kyhmyn ja varpaan pituutta. Apuviivat ovat kussakin kuvassa keskenään samanmittaisia.

Ruskosammakolla metatarsaalikyhmy on pehmeä ja pieni, pituudeltaan enintään 1/3 sisimmän varpaan pituudesta.

Viitasammakon metatarsaalikyhmy on kova ja suuri. Pituudeltaan se on vähintään puolet sisimmän varpaan pituudesta.

Ääni

Lajien ääntely on niin erilaista, että jos sitä pääsee kuulemaan, ei määritys voi mennä pieleen. Valitettavasti kukkokaan ei käskien laula, joten ääntelyä pääsee kuulemaan vain lyhyenä kutuaikana.

Ruskosammakon ääni on kehräävä kurinaa:
”kurrrrrr-kurrrrr-kurrrrrr-…”

Viitasammakon ääntely on pulputusta, kuin kaasun kuplimista veden pintaan:
”plub-plub-plub”