Horrostaminen

Koska sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja vedestä riippuvaisia otuksia, joutuvat ne joskus pakenemaan ympäristön kylmyyttä ja kuivuutta pakoon. Sammakkoeläimet eivät lintujen tapaan muuta lämpimämmille seuduille, vaan ne vaipuvat horrokseen.

Täällä pohjoisessa sammakkoeläimet vaipuvat talvisin kylmänhorrokseen. Myös tällöin niiden on pysyttävä kosteina, vaikka niiden elintoiminnot ovatkin vähentyneet minimiinsä. Sammakot ja salamanterit horrostavat joko kosteassa maakolossa routarajan alapuolella tai järvien, lähteiden ja muiden läpijäätymättömien vesien pohjamudassa.

Etelässä ja kuivilla alueella ilmasto voi osan vuodesta olla niin kuiva ja kuuma etteivät sammakkoeläimet selviä siellä. Näillä alueilla sammakot kaivautuvat maan sisään, aina kosteana pysyviin maakerroksiin saakka, ja viettävät siellä kesähorrosta. Jotkin lajit muodostavat ihostaan ympärilleen pussin, jonka sisällä ne pysyvät kuivissa oloissa tarvittavan kosteina. Vain suurimmat autiomaat, kuten Sahara ovat niin kuivia, ettei niillä elä ollenkaan sammakkoeläimiä.