Kyy pois pihamaalta

Ihmisasutus leviää jatkuvasti, jolloin vanhoja niittyjä ja metsiä muutetaan asuinalueiksi. Aina toisinaan ihmisasutus leviää alueelle, joka aikaisemmin on ollut kyiden suosimaa seutua, mistä seuraa se ongelma, että ihmisen ja kyyn ”reviirit” kohtaavat. Koska kyy on myrkyllinen, ei se ainakaan lapsiperheessä ole kovin toivottu vieras pihamaalle. Aikuiset tulevat usein toimeen käärmeiden kanssa ja osaava varoa niiden päälle astumista tai niiden koskettelua. Käärmeen voi usein valtaosin välttää, kun oppii tietämään sen oleskelupaikat ja elintavat. Mutta pienet lapset ja lemmikkieläimet eivät aina ymmärrä jättää matelijaa rauhaan sen nähdessään, ja tällöin pureman riski on ilmeinen. Vaikka kyyn purema terveelle aikuiselle onkin yleensä vaaraton, voi se pienelle lapselle tai lemmikkieläimelle aiheuttaa vakaviakin oireita. Niinpä näissä tilanteissa yleinen toive olisi päästä kyistä eroon.

Ennaltaehkäisevät toimet

Ensimmäinen tehtävä kyiden karkottamisessa pihalta on ennaltaehkäisevä työ. Pihapiiri pitää pyrkiä pitämään erityisen siistinä, jolloin kyy ei löydä sieltä piilopaikkoja. Pidä ruoho lyhyeksi leikattuna, poista pihalta ruohomättäät, risu- ja romukasat ja muut paikat joihin käärme voi piiloutua. Jos esimerkiksi käärmeiden suosikkipaikka on verannan alla, estä käärmeiden pääsy sinne. Maassa roikkuvat marjapuskat voi tukea tai leikata niin etteivät oksat viistä maata ja muodosta alleen piilokoloja. Ja niin edelleen. Jos kyyllä ei ole piilopaikkoja, joihin se pääsisi vetäytymään, ei se pihalla viihdy.

Toinen mikä kyitä saattaa pihalle vetää on ravinto. Tätä voit ehkäistä laittamalla roskat sellaisiin astioihin, etteivät ne houkuttele paikalle rottia ja muita jyrsijöitä, kyiden ravintoa. Sama koskee luonnollisesti myös kaikkea muuta mikä saattaisi jyrsijöitä pihalle houkutella. Esimerkiksi huonosti suunniteltu talvinen lintulauta ruokkii helposti myös suuren määrän paikallista jyrsijäkantaa talven ajan, jolloin otuksia on paikalla luultavasti kesälläkin. Lintulautaa valitettaessa voi pyrkiä malliin, jossa maahan tippuvien jyvien määrä on mahdollisimman pieni.

Jos pihalla ei ole kyylle piilopaikkoja eikä ruokaa, ei sillä ole mitään tarvetta pihalle tullakaan, vaan se vaihtaa vähitellen maisemaa. Eivät kyyt ihmisesti ihmeemmin välitä, joten mieluummin ne väistävät pois jos mikään ei niitä takaisin houkuttele.

Pois siirtäminen

Jos ennaltaehkäisevät toimet eivät auta tai vaikuttavat liian hitaasti, voi yksittäisiä kyitä yrittää siirtää pihamaalta pois. Kyy ei ole rauhoitettu, joten sen voi luvallisesti siirtää toiseen asuinpaikkaan pois lasten ulottuvilta. Sen sijaan rantakäärme ja käärmemäinen vaskitsa ovat rauhoitettuja, joten niihin asukas ei saa koskea. Eikä ole tarvekaan, sillä ne ovat täysin vaarattomia, ja suorastaan hyödyllisiä syödessään piha-alueelta tuhoeläimiä.

Kokonaisen kyypopulaation poistaminen voi olla hyvin työlästä, jopa mahdotonta, ja jos seudulla käärmeitä on, tulee poissiirrettyjen tilalle varmasti pian uusia. Mutta joskus yksittäisten eläinten siirtämisestä voi olla paikallista ja lyhytaikaista iloa. Kyyt ovat hyvin paikkauskollisia, joten jos jonkin käärmeen elinalue sattuu juuri pihamaan kohdalle, yksilön siirtäminen pois alueelta tuottaa helpotusta juuri sen yksilön luomaan kyyongelmaan.

Siirtotoimenpiteen suorittamiseen kannattaa työkaluiksi ottaa kannellinen muovisanko ja vaikkapa tukeva lehtiharava tai harja jossa on pitkä varsi. Tiedän joidenkin jopa askarrelleen vaatehenkarin koukusta ja pitkästä kepistä itselleen käärmekoukun, jonka tyyppisiä ammattilaiset esimerkiksi eläintarhoissa käyttävät myrkkykäärmeiden käsittelyyn. Mutta yksittäisten eläinten kanssa pärjää varmasti myös lehtiharavalla. Joskus käärmeitä käsitellään myös suojahankojen avulla, mutta tällöin käytössä on oltava tehtävään erityisesti soveltuvat hanskat. Paksut talvihansikkaat tai edes nahkaiset työhanskat eivät välttämättä suojaa kyyn neulanteräviltä hampailta, joten hanskat kannatta heittää saman tien nurkkaan ja käyttää mieluummin kättä pidempää. Tai pukea hanskat käteen vain varatoimenpiteenä haravan lisäksi, jos pelkää käärmeen luikertavan haravan vartta pitkin käsille. Toinen varotoimenpide, johon voi ryhtyä on kumisaappaiden jalkaan pujottaminen.

Haravan avulla kyyn voi nostaa sankoon, ja kun kannen saa päälle, pystyy eläimen kuljettamaan turvallisesti 2-5 kilometrin päähän paikkaan jossa ihmisasutusta ei ole. Uusi asuinpaikka tulee valita niin, että käärme löytää sieltä ravintoa, suojaa ja talvehtimispaikan tulevaa talvea ajatellen. Usein kyihin törmänneellä on usein jonkinlainen käsitys siitä mikä näyttää kyylle sopivalta asuinseudulta. Uudeksi sijoituspaikaksi tulee valita juuri tällainen paikka. Ehkäpä jopa paikka, jossa kyitä entuudestaankin tiedetään asustavan.