Kyy pois pihamaalta

Ihmisasutus leviää jatkuvasti, jolloin vanhoja niittyjä ja metsiä muutetaan asuinalueiksi. Aina toisinaan asutus leviää alueelle, joka aikaisemmin on ollut kyiden suosimaa seutua, mistä seuraa se ongelma, että ihmisen ja kyyn ”reviirit” kohtaavat.

Kyy rauhoitettiin vuonna 2023, mutta lakiin jäi poikkeus, jonka mukaan: ”Pihapiirissä olevan tai muutoin ihmiselle tai kotieläimelle vaaraa aiheuttavan kyyn saa tarvittaessa ottaa kiinni ja siirtää, ja jos se ei ole mahdollista, tappaa.”

Rauhoitetun eläimen tappamisen, edes pihapiirissä pitäisi olla vihoviimeinen keino. Ja pois siirtämiseenkin tulisi turvautua vain, jos se aidosti on välttämätöntä. Ei vain siksi, ettei tykkää käärmeistä. Aikuiset ihmiset niin päättäessään pystyvät yleensä  tulemaan toimeen käärmeiden kanssa. He osaavat varoa niiden päälle astumista tai niiden koskettelua.  

Sen sijaan pienet lapset ja lemmikkieläimet eivät aina ymmärrä jättää matelijaa rauhaan sen nähdessään, ja tällöin pureman riski on ilmeinen. Vaikka kyyn purema terveelle aikuiselle onkin yleensä vaaraton, voi se pienelle lapselle tai lemmikkieläimelle aiheuttaa vakaviakin oireita. Niinpä näissä tilanteissa yleinen toive olisi päästä kyistä eroon.

Ennaltaehkäisevät toimet

Ensimmäinen tehtävä kyiden pitämisessä poissa pihalta on ennaltaehkäisevä työ.

Kyyt tulevat oleilemaan pihapiiriin, mikäli siellä on niille tarjolla sekä ruokaa, että piilopaikkoja. Pihapiiri, tai ainakin se alue pihasta jolla pääosin liikutaan tulee siis pyrkiä pitämään sillä tavoin siistinä, ettei kyy löydä sieltä ruokaa tai piilopaikkoja.

Piilopaikkoja vähentääksesi pidä ruoho lyhyeksi leikattuna. Poista pihalta risu- ja romukasat ja muut paikat joihin käärme voi piiloutua. Maassa roikkuvat marjapuskat voi tukea tai leikata niin etteivät oksat viistä maata ja muodosta alleen piilokoloja. Verannan alustat ja muut paikat joihin jyrsijät ja käärmeet voisivat piiloutua, on hyvä verkottaa. Ja niin edelleen. 

Kyiden pääasiallista ruokaa ovat jyrsijät, joten niiden poissa pihasta pitäminen vie myös kyyltä ravinnon lähteen. Jyrsijöitä voi ehkäistä laittamalla roskat sellaisiin astioihin, etteivät ne houkuttele paikalle rottia ja muita jyrsijöitä. Jos pihapiiirissä ruokitaan lemmikki- tai kotieläimiä, pidä niiden ravinto jyrsijöisen tavoittamattomissa.  Talvisen lintujen ruokintapaikan alla saattaa vielä kesälläkin olla lintujen tiputtelemia siemeniä, jotka houkuttelevat paikalle jyrsijöitä. Ja jos lintulauta on talvella tiputtanut paljon siemeniä ja pitänyt jyrsijkannan läpi talven suurena, jyrsijöitä todennäköisesti on paikalla tavallista enemmän vielä kesälläkin.

Jos pihalla ei ole kyylle piilopaikkoja eikä ruokaa, ei sillä ole mitään tarvetta pihalle tulla, tai ainakaan alueelle jäädä. Jossain lähellä varmasti on jokin paikka, jossa sen on parempi oleskella,

Kyyt eivät ihmisestä ihmeemmin välitä, joten mieluummin ne väistävät pois jos mikään ei niitä takaisin houkuttele.

Pois siirtäminen

Jos ennaltaehkäisevät toimet eivät auta tai vaikuttavat liian hitaasti, voi yksittäisiä kyitä yrittää siirtää pihamaalta pois. Kyy rauhoitettiin vuonna 2023. Rauhoitukseen jäi kuitenkin poikkeus,  jonka mukaan pihapiirissä olevan kyyn saa tarvittaessa ottaa kiinni ja siirtää. Näin ollen kyyn saa edelleen tarvittaessa siirtää pihalta toiseen asuinpaikkaan.

Sen sijaan rantakäärme ja käärmemäinen vaskitsa ovat täysin rauhoitettuja, joten niihin ei saa koskea. Eikä ole tarvekaan, sillä ne ovat täysin vaarattomia, ja suorastaan hyödyllisiä syödessään piha-alueelta tuhoeläimiä.

Kokonaisen kyypopulaation poistaminen on hyvin työlästä, jopa mahdotonta, ja jos seudulla käärmeitä on, tulee poissiirrettyjen tilalle varmasti pian uusia, jos pihalla on niille piiloja ja ravintoa.

Mutta joskus yksittäisten eläinten siirtämisestä voi olla paikallista ja lyhytaikaista iloa. Kyyt ovat hyvin paikkauskollisia, joten jos jonkin käärmeen elinalue sattuu juuri pihamaan kohdalle, yksilön siirtäminen pois alueelta tuottaa helpotusta juuri sen yksilön luomaan kyyongelmaan.

Siirtotoimenpiteen suorittamiseen kannattaa työkaluiksi ottaa kannellinen muovisanko ja vaikkapa tukeva lehtiharava tai harja jossa on pitkä varsi. Innokas voi askerralla vaatehenkarin koukusta ja pitkästä kepistä itselleen käärmekoukun, jonka tyyppisiä ammattilaiset esimerkiksi eläintarhoissa käyttävät myrkkykäärmeiden käsittelyyn. Mutta yksittäisten eläinten kanssa pärjää varmasti myös lehtiharavalla.

Joskus käärmeitä käsitellään myös suojahankojen avulla, mutta tällöin käytössä on oltava tehtävään erityisesti soveltuvat hanskat. Paksut talvihansikkaat tai edes nahkaiset työhanskat eivät välttämättä suojaa kyyn neulanteräviltä hampailta, joten hanskat kannatta heittää saman tien nurkkaan ja käyttää mieluummin kättä pidempää. Tai pukea hanskat käteen vain varatoimenpiteenä haravan lisäksi, jos pelkää käärmeen luikertavan haravan vartta pitkin käsille.

Toinen varotoimenpide, johon voi ryhtyä on kumisaappaiden jalkaan pujottaminen.

Haravan avulla kyyn voi nostaa sankoon, ja kun kannen saa päälle, pystyy eläimen kuljettamaan turvallisesti 2-5 kilometrin päähän paikkaan jossa ihmisasutusta ei ole.

Uusi asuinpaikka tulee valita niin, että käärme löytää sieltä ravintoa, suojaa ja talvehtimispaikan tulevaa talvea ajatellen. Usein kyihin törmänneellä on usein jonkinlainen käsitys siitä mikä näyttää kyylle sopivalta asuinseudulta. Uudeksi sijoituspaikaksi tulee valita juuri tällainen paikka. Ehkäpä jopa paikka, jossa kyitä entuudestaankin tiedetään asustavan.